Valinta

”Mikään vaihtoehto ei ole väärä ja mikä tahansa valinta on oikea, jos se tuottaa iloa.”

En muista olisiko tuleva vuosi milloinkaan kutkuttanut mieltäni yhtä voimakkaasti kuin vuoden 2020 läheisyys viime joulukuussa. Tuleva vuosi säihkyi kullanhohtoisena, kuin uusi kultainen 20-luku olisi alkamassa. Olin innoissani ja odotin malttamattomana mitä kaikkea tulisi tapahtumaan.

Muistan että talven selkä taittui kevyesti, vaikka ei ollut yhtään lumen tuomaa tuttua valoa. Kaikki oli kuta kuinkin kuten ennen, kunnes maailmalta alkoi kantautua viestiä korona-nimisestä virusaallosta. Maaliskuussa se tavoitti Suomen ja koko maa meni ylösalaisin. Heti perään koko maailma meni samaan aikaan ylösalaisin. Tapahtui jotain mitä ihminen ei pystynyt kontrolloimaan tai estämään. Virus näytti ottavan kenet halusi ja sillä voimakkuudella kuin halusi. Vakavasti sairastuneita ja kuolleita tuli niin paljon, että Suomessakin yhteiskunta pantiin kiinni ja ihmiset jäivät kotiin. Ei ollut väliä kuka olit, tilanne koski ihan jokaista.

Niin minäkin suljin hoitohuoneeni ovet ja jäin kotiin. Yhtäkkiä oli vain aikaa, ei kulkua töihin tai yhtään minnekään. Päivien kulkiessa yksi toisensa jälkeen eteenpäin huomasin olevani todella väsynyt. En osannut tarttua mihinkään, en tehdä mitään yleishyödyllistä, vaikka kerrankin olisi ollut aikaa. Minä vain olin. Siinä joutilaisuudessani tajusin yhden mielenkiintoisen asian. Tajusin, kuinka helposti me ihmiset arvotamme itsemme ja toisemme sen mukaan mitä teemme, kuinka tuotteliaita tai pitkälle päässeitä olemme. Ikään kuin ihmisen arvo olisi suurista ponnisteluista tai upeasta ansioluettelosta kiinni. Mutta eihän se niin ole. Vaikka minä istuisin koko loppuelämäni puiston penkillä tekemättä mitään, olisin aivan yhtä arvokas ihminen.

Jokainen ihminen on pelkällä olemassaolollaan arvokas. Kenenkään arvo ei riipu taustasta, iästä, sukupuolesta, ulkonäöstä, vakaumuksesta, suuntauksesta, koulutuksesta, ammatista, varallisuudesta, aikaansaannoksista, jaksamisesta tai jaksamattomuudesta. Jokainen ihminen on oman elämänsä kuninkaallinen. Riippumatta siitä mihin oloihin ihminen syntyy, hän saa alkunsa tähtien takaa arvokkaana rakkauden lahjana. Ihmisen tehtävä on itse oivaltaa oma arvonsa, vaikka hänelle sanottaisiin mitä tahansa. Tai vaikka hänelle tapahtuisi mitä tahansa.

On olemassa suuresti ylistettyjä musiikkitaivaan tähtiä, jotka ovat kuolleet oman käden kautta onnettomina. Ulkopuolelta tullut arvostus ei ole pelastanut heitä heidän omalta arvottomuuden tunteeltaan. Toisaalta on olemassa ihmisiä, jotka ovat nousseet köyhyydestä ja vankeudesta koko maailman tietoisuuteen suuriksi johtajiksi. Heidät on nostanut oma sisäinen valo, ymmärrys omasta ja kanssaihmisten arvosta. He eivät ole tarvinneet arvostusta itsensä ulkopuolelta, vaan se on säteillyt heistä ulospäin avaten tien menestykseen. Nämä ihmiset ovat todistaneet omalla elämällään sen, kuinka jokainen luo itse oman elämänsä. 

Lähtökohdat eivät ratkaise, vaan se, mitä elämässään valitsee. Haavoitettu ja kaltoin kohdeltu lapsi ja hyviin oloihin ja huolenpitoon syntynyt lapsi voivat molemmat olla yhtä kaukana tai yhtä lähellä sitä tunnetta, että he ovat tärkeitä. Moninaiset elämänkokemukset antavat jossain vaiheessa elämää heille molemmille tilaisuuden oivaltaa totuus itsestä. Hyvin usein on niin, että juuri kolhut, kriisit ja haastavat ajat saavat ihmisen havahtumaan. Ne ovat tuhannen taalan paikkoja astua pelon toiselle puolelle näkemään, kuulemaan ja tuntemaan kehossa oleva tieto. Kun pelko poistuu, jäljelle jää rakkaus ja ilo olla se, joka oikeasti on.

”Mikään vaihtoehto ei ole väärä ja mikä tahansa valinta on oikea, jos se tuottaa iloa.”

Tämä lause on niin armollinen. Mitä tahansa valitsemmekaan, emme voi valita väärin. Kaikki elämämme varrella tehdyt ratkaisut ovat siinä hetkessä ja tilanteessa palvelleet jotain tarkoitusta. Emme ehkä ole niistä kaikista niin ylpeitä, mutta ne ovat olleet tarpeen ilman että niistä tarvitsee tuntea syyllisyyttä. Jokainen päivä tulee uusi tilaisuus valita uudelleen. Kehon tuntemuksia kuunnellen pystymme tekemään valintoja, jotka palvelevat omaa parastamme. Jos joka päivä uppoamme mielemme murheisiin, ne pysyvät elämässämme. Jos joka päivä valitsemme kokea luottamusta, että elämä kantaa, sen se myös tekee.

Mielenkiintoista on se, että oikea valinta tuottaa aina iloa. Ilo on kehollinen tuntemus ja sen välittämä tieto on aina oikea. Mikä tahansa kehollinen tuntemus on tietoisuutemme ääni, jonka avulla kykenemme ymmärtämään itseämme.  Kun kehossamme oleva tieto saavuttaa mielemme ja sydämemme yhtä aikaa, tapahtuu oivallus, jolla parannamme itse itsemme. Parantuminen on hetki, jolloin kehon informaatio tavoittaa solutasoa myöten totuuden, jota olemme etsineet. Se on hetki, jolloin ihminen tietää parantuneensa lopullisesti jostakin. Tämä on paranemisen kaava, jonka toteutumista myös täydentävät hoitomuodot, kuten Access Bars, Vyöhyketerapia ja Reiki pyrkivät eri hoitotekniikoin mahdollistamaan. 

Maaliskuussa ehdin hetken epäilemään, ettei kultainen 20-luku alkanutkaan, sillä koronahämmennys oli niin suuri. Pitkin vuotta on kuitenkin tapahtunut niin isoja muutoksia parempaan suuntaan täällä maaplaneetallamme, että se on tuonut toivetta kullankajastuksesta horisonttiin. Merkittävin asia on ollut yksittäisten ihmisten ennennäkemättömän nopeat kehoprosessit. Aivan kuin koko maailmankaikkeus olisi ollut talkoissa saattaa ihmisiä oman elämänsä kuninkaallisiksi, oman itsensä ja elämänsä tiedostajiksi ja luojiksi. Tämä on ollut hienoa katseltavaa hoitotyössäni. Ja olen saanut maistaa sitä myös henkilökohtaisesti. Matka, jota olemme tehneet, on ollut välillä todella rankkaa, välillä pilviä hipovan ihanaa. Vaikuttaa siltä, että matkamme jatkuu yhä ensi vuonna nousuineen ja laskuineen. Muistetaan levätä ja tehdä kaikkea sellaista, mikä tuottaa meille iloa. Muistaen toki suojeluksi tarkoitetut turvaohjeet. En epäile yhtään. Kullankajastus häämöttää jo.

Minä olen Liisa ja kirjoitan pieniä tarinoita elämästä missä ruoho ja taivas tuoksuu yhtä aikaa. Kirjoitan hetkistä, joiden syvyys kutsuu viipymään. Kehoterapeuttina kosketan ja hoidan käsilläni. Tässä blogissa sanat ovat käsieni tilalla koskettamassa ja ajatuksia herättelemässä. Ajattelen, että elämän tarkoitus on pitää hauskaa, sillä ilo ja keveys tulee paikalle aina kun ollaan totuuden äärellä.